Lupaavimmat kotimaiset taiteilijat

Suomalaisen nykytaiteen lupaavimmiksi, tai kiinnostavimmiksi taiteilijoiksi nostetaan vuosittain lista nimiä, jotka julkaistaan eri tahojen toimesta. Yle uutisoi vuonna 2015 vuolaasti taiteilijoista, joista uskotaan lähitulevaisuudessa kuultavan lisää. Taloustieto puolestaan listaa taiteen kuumimmat nimet vuosittain. Kuka tahansa voi uskoa kenen tahansa taiteilijan edesottamusten jouduttavan tämän halutuimpien taiteilijoiden kastiin, ja toki objektiivinen tapa määrittää taiteen ja sen tekijän suosiota on lähes kiistatta olemassa. Tällaiseksi indikaattoriksi voidaan valikoida näyttelyaktiivisuus koti- ja ulkomailla, töiden kysyntä museoiden ja yksityishenkilöiden kokoelmiin sekä myyntihinnat ja teosten menekki.

Nykytaiteen uudet nimet

Yleiseen arvostukseen vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten trendit ja medianäkyvyys. Siksi taideteosten myyntimäärät ja näyttelytaajuus eivät yksiselitteisesti kerro taiteilijan objektiivisesta lahjakkuudesta ja teknisestä kyvykkyydestä. Taiteen suhteen kyse on aina subjektiivisen kokemuksen arvottamisesta, joten monet loistavat kyvyt jäävät tunnustamatta puhtaasti siksi, ettei media valikoi heitä suosikeikseen, ettei heillä ole riittävästi oikeita suhteita uransa edistämiseksi ja ettei heidän edustamansa taidesuunta ole yleisesti suosittua.

Viime vuosien suosituimpia taidesuuntauksia ja niiden edustajia

Valokuvataiteesta on tullut Suomelle todellinen vientituote. Valokuvaa ja digitaalista kuvankäsittelyä käytetään osana taideteoksia ja niiden valmistusprosesseja. Ansioitunut ammattivalokuvaaja Terhi Ylimäinen on kuvannut sekä potretteja että keikka- ja tilannekuvia useisiin eri julkaisuihin pääasiassa musiikkialalla, mutta hänen portfoliostaan löytyy myös maailmalla kuvattuja hätkähdyttäviä teoksia. Ylimäisen tavaramerkkinä toimivat myös tummanpuhuvat öljymaalaukset, joiden aihepiiri liikkuu voimakkaasti musiikin kentällä esittäen artisteja ja muita ihmishahmoja. Ylimäisen taidetta on esitetty laajasti eri näyttelyissä, myös Helsingin Nykytaiteen museo KIASMA:ssa.

Sekatekniikat, joissa yhdistellään useita eri menetelmiä ja materiaaleja, ovat myös suosittuja. Tästä kategoriasta voidaan nostaa esille mm. vuonna 1976 syntynyt tekstiili-kuvataiteilija Mirja Marsch, jonka työssä sekoittuvat tekstiilivärein kankaalle maalatut kuva-aiheet, joihin Marsch lisää elementtejä kirjomalla. Taiteilija työstää myös huopaa ja on niin ikään käyttänyt osassa töitään valokuvia. Marschin ilmaisu on laajentunut korutaiteenkin puolelle.

Vuonna 1979 Rantasalmella syntynyt Kaisa Juntunen puolestaan tekee metalligrafiikkaa ja kaiverruksia liuskekiville, puupiirroksia sekä maalauksia. Taiteilijoita yhdistävät teosten naisaiheet sekä luonnon ilmentyminen; Marschilla kukkaset ja esimerkiksi linnut, Juntusella perhoset sekä painotyössäkin käytetyt lehdet.

Nykytaiteen kuumimpia nimiä vuosina 2015-2017

Asiantuntijat ovat nimenneet taidemarkkinoilta tunnettuja, suosittuja aktiivitaiteilijoita nykytaiteen lupauksiksi, joista voidaan olettaa kuultavan tulevina vuosina. Kyseisten taiteilijoiden työt ovat herättäneet kiinnostusta keräilijöissä ja niistä tehdään kyselyitä tasaiseen tahtiin. Taiteilijoita yhdistävät taidealan opinnot eri taidekorkeakouluissa ja vastaavissa opistoissa sekä suhteellisen nuori ikä, mikä liittyy uutisoinnin tematiikkaan nuorista tulevaisuuden toivoista. Seuraava lista on koostettu taideasiantuntija Pauliina Laitinen-Littorinin nimeämistä taiteilijoista sekä Ylen uutisoimista alle 35-vuotiaista taiteilijoista.

Kiinnostavia nykytaiteilijoita vuosina 2015-2017 ovat:

Karoliina Hellberg, Janne Räisänen, Kim Simonsson, Johanna Lumme, Reima Nevalainen, Samuli Heimonen, Ville Kylätasku, Netta Tiitinen, Lauri Laine, Miikka Vaskola, Carolus Enckell, Sami Lukkarinen, Kuutti Lavonen, Rauha Mäkilä, Teemu Korpela, Tiina Suikkanen, Marjatta Tapiola, Eila Maaret Forsström, Nanna Susi, Petri Ala-Maunus, Eliya Zweyberg, Heikki Marila, Anna Retulainen, Pekka Sassi, Leena Nio, Jenna Sutela, Timo Tähkänen, Bita Razavi, Arja Kärkkäinen, Henri Ijäs, Inma Herrera, Johanna Heikkilä, Ulla Kokki, Maria Teeri, Janne Nabb, Roma Auskalnyte.

Näin aloitat taidekeräilijänä

Taidekeräilyn aloittaminen onnistuu pienelläkin alkupääomalla. Ensin on päätettävä, mistä lähtökohdasta taidekeräilyyn ryhdytään. Onko taidetta keräävä taho yksityinen, vai yhteisö? Mitä taidesuuntausta aletaan kerätä, entä onko sen jälleenmyyntiarvo tärkein syy kokoelman aloittamiseen?

Taiteen kerääminen sijoitusmielessä

Taidekeräily on verrattavissa osakesäästämiseen. Tuoton kannalta on ratkaisevan tärkeää ostaa mahdollisimman kohtuulliseen hintaan sitä, jonka markkinahinta tulee kasvamaan ja myydä sijoituskohde eteenpäin, kun siitä maksetaan oletettavasti korkein hinta. Samalla tavoin kuin osakkeidenkaan, taiteen hinta ei ole koskaan vakio. Tulevia markkinoita on vaikea ennakoida, koska taidesuuntaukset saattavat olla hyvinkin lyhytaikaisia. Trendit pulpahtavat aina uudelleen pinnalle, mutta on hankalaa ennustaa ajoitusta ja kysynnän laajuutta.

Usein taiteilijoiden arvostus kasvaa vasta taiteilijan kuoltua, joten taidekeräily on pitkän tähtäimen harrastus. Asiaan vaikuttavat myös sukupolvien väliset eroavaisuudet siinä, mitä arvostetaan ja kuinka korkealle. Antiikinkaan arvo ei välttämättä aina ajan kuluessa automaattisesti kasva, vaan laskee, koska ostajan markkinat määrittävät hinnan, eikä harvinaisillekaan vanhoille esineille aina ole kysyntää. Sama pätee taiteeseen.

Lisäksi taiteen kohdalla vaikuttaa kestävyys; tekniikan kehitys tuo aina uusia menetelmiä, jotka eivät välttämättä alkuvaiheessa ole kehittyneet niin pitkälle, että lopputulos olisi kovin pitkäikäinen. Mikään ei ole muutenkaan ikuista, joten taide kuluu ja rapistuu ajan myötä. Siksi onkin tärkeää tietää taidetta hankkiessaan taideteoksen materiaaleista ja niiden kestävyydestä. Tällaiset seikat vaikuttavat taiteen varastointiinkin. Jos keräilymielessä hankitut teokset halutaan pitää esillä, ne altistuvat ilmalle ja ilmateitse siirtyvillä pienhiukkasille, kuten pölylle, rasvalle ja nesteroiskeille. Sen vuoksi museoissakaan ei saa käsitellä mitään elintarvikkeita näyttelytöiden läheisyydessä.

Keräätkö itsellesi vai tuleville sukupolville?

Voit alkaa kerätä taidetta intuitiosi ja mieltymystesi pohjalta. Silloin kokoelmasi on sekä ajankuva että läpileikkaus persoonaasi ja sellaisenaan korvaamaton jälkipolville. Henkilökohtaisen taidekokoelman tarkoitus on useimmiten tukea taiteilijoita ja nauttia heidän töistään, mutta perintönä taidekokoelman idea on lähinnä taloudellinen. Yleensä kuolinpesät päätyvät myymään käsiinsä jääneet taidekokoelmat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Jos tarkoitus siis on kerryttää taidekokoelmaan käytetylle pääomalle voittoa, josta jälkipolvet voivat nauttia, taidehankinnat on tehtävä järkipohjalta jopa omien mieltymysten vastaisesti. Silloin on hyödyllisempää noudattaa museoiden periaatteita keräilykohteiden kartuttamisessa. Lisäksi on mietittävä, missä kokoelma säilytetään. Kalleimmat teokset saattaa olla parhainta vakuuttaa.

Muista dokumentoida mahdollisimman laajasti teos ja sen tekijä

Hankkiessasi taidetta tarvitset todisteen yksittäiskappaleen hankinnasta ja sen arvosta hankintahetkellä. Dokumentointi on tärkeää lisäarvonkin kannalta. Jos hankit ajankohtaista taidetta tuoreilta taiteilijoilta, joista julkaistaan haastatteluja ja muuta tietoa, tiedon laaja kerääminen ja säilyttäminen tukevat keräilytaiteen arvonnousua. Dokumentaatio kertoo taiteilijan uran kehityksestä toimien samalla arvokkaana ajankuvana.

Nykytaidetta vai edesmenneiden taiteilijoiden huipputöitä?

Intohimoisimmat taiteenkerääjät kärkkyvät klassikkotaidetta omiin yksityisiin kokoelmiinsa, mutta edesmenneiden taiteilijoiden työt ovat kovissa hinnoissa. Vanhojen töiden luonnollinen kuluma asettaa resurssivaatimuksia, sillä kokoelman helmien restaurointi on sekä kallista että pahimmillaan arvoon vaikuttavaa.

Helpoimmin ja huokeimmin ryhdyt keräämään taidetta perehtymällä lähivuosien ja viime aikojen puhutuimpiin artisteihin, joiden ura on kansainvälisestikin nousussa. Tällaisten taiteilijoiden uniikit teokset ovat yhä kohtuullisissa hinnoissa, niiden arvon voidaan olettaa nousevan ja jälleenmyynti onnistuu kansainvälisilläkin markkinoilla.

Elämä täynnä taidetta

Taide on tärkeä osa kulttuuria ja kertoo aina omaa tärkeää tarinaansa kansasta sekä sen historiasta. Kulttuurihistoriallisen arvonsa lisäksi taiteella on useita muitakin tehtäviä: se voi toimia terapiana niin luojalleen kuin kokijalleenkin, auttaa meitä hahmottamaan todellisuutta ja tulkitsemaan sitä uudella tavalla sekä tuoda elämään kauneutta ja mieleen kiehtovia ajatuksia. Joskus taide toimii lähinnä sisustuselementtinä, mutta silloinkin sillä voi myös edellä kuvattuja tehtäviä. Tunnetuimpien suomalaisten taiteilijoiden teokset ovat kaikkea tätä.

Moni tunnettu nimi vaikutti taiteen kultakaudella

Suomalainen kuvataide on 1800-luvulla alkunsa saaneen historiansa aikana imenyt vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin. Vuodet 1880-1910 tunnetaan Suomen taiteen kulta-aikana, sillä silloin maamme taide sai ensimmäistä kertaa kansallisen ilmeen nousten myös kansainväliselle tasolle. Taiteen kultakausi ilmeni musiikissa, kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa.

Aikakauden arvostetuimpana hahmona muistetaan Akseli Gallen-Kallela, joka kuuluu edelleen tunnetuimpien suomalaisten taiteilijoiden kärkikastiin. Muita ajan huippunimiä olivat muun muassa kansallissäveltäjämme Jean Sibelius, Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin lukeutuva Eino Leino sekä arvostetuimpiin suomalaisiin modernistisiin kuvataiteilijoihin lukeutuva Helene Schjerfbeck. Myös muun muassa Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajat suunnitellut Emil Wikström sekä itse asemarakennuksen monien muiden suomalaisten maamerkkien ohella piirtänyt Eliel Saarinen ovat suomalaisen kuvataiteen kulta-ajalla vaikuttaneita suurnimiä.

Nykytaiteen arvostetuimmat tekijät

Suomalaisen kuvataiteen kenttä käsittää tänä päivänä suuren ja monipuolisen määrän taiteilijoita, joiden tuotannossa näkyvät vahvasti niin kansainväliset vaikutteet kuin kotimaisen taidehistorian palasetkin. Sen lisäksi, että kansainväliset vaikutteet ovat vahvasti läsnä tämän päivän suomalaisessa taiteessa, on suomalainen kädenjälki yhä tutumpaa myös maamme rajojen ulkopuolella. Mainio esimerkki tästä on Suomen menestyksekkäimpien ja arvostetuimpien nykytaiteilijoiden joukkoon kuuluvan Nanna Suden taide, joka on kerännyt rutkasti suosiota myös ulkomailla. Nanna Susi maalaa teoksensa ekspressiiviseen tyyliin, vahvoja pigmenttejä sekä paksuja maalikerroksia käyttäen.

Miltei jokainen suomalainen tunnistaa varmasti Kaj Stenvallin nimen tai ainakin tämän kädenjäljen. Stenvall tunnetaan erityisesti Disney-vaikutteisista ankkamaalauksistaan, jotka ovat tehneet taitelijasta yhden aikojemme suurnimistä. 1960-luvun lopulla uransa aloittanut taidemaalari on tehnyt pitkän uran, joka jatkuu tuottoisana vielä tänäkin päivänä. Huippusuosittujen ankkojen lisäksi maalauksissa esiintyy tätä nykyä muun muassa poliittisia vaikuttajia aina Vladimir Putinista Donald Trumpiin ja Juha Sipilään.

Suomalaisten sydämet sykkivät Tove Janssonille ja Juice Leskiselle

Kun suomalaisilta kysytään heidän arvostamistaan kotimaisista taiteilijoista, esiintyvät taitelija-kirjailija Tove Jansson sekä niin laulaja-lauluntekijänä, sanoittajana että runoilijanakin tunnettu Juice Leskinen. Tämä ei ole mikään ihme, sillä nämä nimet ovat tuttuja jokaiselle suomalaiselle vauvasta vaariin ja heidän taiteensa on kiistatta merkittävä osa suomalaista kulttuuria.

Juice Leskisen nerokkaat sanoitukset ja tarttuvat sävelmät ovat lunastaneet taiteilijalle pysyvän paikan Suomen arvostetuimpiin kuuluvana taiteilijana. Häntä on tituleerattu niin suomalaisen rock-musiikin isähahmoksi kuin maamme pop-musiikin kulmakiveksikin. Tove Jansson puolestaan tunnetaan ennen kaikkea muumihahmojen luojana, mutta tuottelias taitelija on lukemattomien muumikirjojen ja -sarjakuvien lisäksi tehnyt paljon muutakin. Jansson itse piti itseään ennen kaikkea taidemaalarina ja taulujen lisäksi hän on maalannut koristemaalauksia muun muassa Auroran lastensairaalaan ja useisiin kouluihin. Muumikirjoja ja Janssonin muita teoksia on käännetty 45 kielelle, mikä tekee hänestä Suomen käännetyimmän kirjailijan.