Taidekeräilyn aloittaminen onnistuu pienelläkin alkupääomalla. Ensin on päätettävä, mistä lähtökohdasta taidekeräilyyn ryhdytään. Onko taidetta keräävä taho yksityinen, vai yhteisö? Mitä taidesuuntausta aletaan kerätä, entä onko sen jälleenmyyntiarvo tärkein syy kokoelman aloittamiseen?

Taiteen kerääminen sijoitusmielessä

Taidekeräily on verrattavissa osakesäästämiseen. Tuoton kannalta on ratkaisevan tärkeää ostaa mahdollisimman kohtuulliseen hintaan sitä, jonka markkinahinta tulee kasvamaan ja myydä sijoituskohde eteenpäin, kun siitä maksetaan oletettavasti korkein hinta. Samalla tavoin kuin osakkeidenkaan, taiteen hinta ei ole koskaan vakio. Tulevia markkinoita on vaikea ennakoida, koska taidesuuntaukset saattavat olla hyvinkin lyhytaikaisia. Trendit pulpahtavat aina uudelleen pinnalle, mutta on hankalaa ennustaa ajoitusta ja kysynnän laajuutta.

Usein taiteilijoiden arvostus kasvaa vasta taiteilijan kuoltua, joten taidekeräily on pitkän tähtäimen harrastus. Asiaan vaikuttavat myös sukupolvien väliset eroavaisuudet siinä, mitä arvostetaan ja kuinka korkealle. Antiikinkaan arvo ei välttämättä aina ajan kuluessa automaattisesti kasva, vaan laskee, koska ostajan markkinat määrittävät hinnan, eikä harvinaisillekaan vanhoille esineille aina ole kysyntää. Sama pätee taiteeseen.

Lisäksi taiteen kohdalla vaikuttaa kestävyys; tekniikan kehitys tuo aina uusia menetelmiä, jotka eivät välttämättä alkuvaiheessa ole kehittyneet niin pitkälle, että lopputulos olisi kovin pitkäikäinen. Mikään ei ole muutenkaan ikuista, joten taide kuluu ja rapistuu ajan myötä. Siksi onkin tärkeää tietää taidetta hankkiessaan taideteoksen materiaaleista ja niiden kestävyydestä. Tällaiset seikat vaikuttavat taiteen varastointiinkin. Jos keräilymielessä hankitut teokset halutaan pitää esillä, ne altistuvat ilmalle ja ilmateitse siirtyvillä pienhiukkasille, kuten pölylle, rasvalle ja nesteroiskeille. Sen vuoksi museoissakaan ei saa käsitellä mitään elintarvikkeita näyttelytöiden läheisyydessä.

Keräätkö itsellesi vai tuleville sukupolville?

Voit alkaa kerätä taidetta intuitiosi ja mieltymystesi pohjalta. Silloin kokoelmasi on sekä ajankuva että läpileikkaus persoonaasi ja sellaisenaan korvaamaton jälkipolville. Henkilökohtaisen taidekokoelman tarkoitus on useimmiten tukea taiteilijoita ja nauttia heidän töistään, mutta perintönä taidekokoelman idea on lähinnä taloudellinen. Yleensä kuolinpesät päätyvät myymään käsiinsä jääneet taidekokoelmat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Jos tarkoitus siis on kerryttää taidekokoelmaan käytetylle pääomalle voittoa, josta jälkipolvet voivat nauttia, taidehankinnat on tehtävä järkipohjalta jopa omien mieltymysten vastaisesti. Silloin on hyödyllisempää noudattaa museoiden periaatteita keräilykohteiden kartuttamisessa. Lisäksi on mietittävä, missä kokoelma säilytetään. Kalleimmat teokset saattaa olla parhainta vakuuttaa.

Muista dokumentoida mahdollisimman laajasti teos ja sen tekijä

Hankkiessasi taidetta tarvitset todisteen yksittäiskappaleen hankinnasta ja sen arvosta hankintahetkellä. Dokumentointi on tärkeää lisäarvonkin kannalta. Jos hankit ajankohtaista taidetta tuoreilta taiteilijoilta, joista julkaistaan haastatteluja ja muuta tietoa, tiedon laaja kerääminen ja säilyttäminen tukevat keräilytaiteen arvonnousua. Dokumentaatio kertoo taiteilijan uran kehityksestä toimien samalla arvokkaana ajankuvana.

Nykytaidetta vai edesmenneiden taiteilijoiden huipputöitä?

Intohimoisimmat taiteenkerääjät kärkkyvät klassikkotaidetta omiin yksityisiin kokoelmiinsa, mutta edesmenneiden taiteilijoiden työt ovat kovissa hinnoissa. Vanhojen töiden luonnollinen kuluma asettaa resurssivaatimuksia, sillä kokoelman helmien restaurointi on sekä kallista että pahimmillaan arvoon vaikuttavaa.

Helpoimmin ja huokeimmin ryhdyt keräämään taidetta perehtymällä lähivuosien ja viime aikojen puhutuimpiin artisteihin, joiden ura on kansainvälisestikin nousussa. Tällaisten taiteilijoiden uniikit teokset ovat yhä kohtuullisissa hinnoissa, niiden arvon voidaan olettaa nousevan ja jälleenmyynti onnistuu kansainvälisilläkin markkinoilla.